Mitä ovat kasvivärit?

Mitä ovat kasvivärit?

Luonnonvärit ovat värillisiä yhdisteitä, joita saadaan ruoho- ja puuvartisten kasvien eri osista, sienistä, jäkälistä, levistä, maa-aineista, hyönteisistä sekä mikrobeista. Kasvivärit ovat luonnon ruoho- ja puuvartisista kasveista saatavia värillisiä yhdisteitä. Väriaineita on kasvien eri osissa ja värjäriä kiinnostavat niin varret, lehdet, kukat, juuret, kuoret, marjat, hedelmät, kävyt kuin koko ruohovartinen kasvi tai varpu. 

Kasvivärit ovat villejä värejä monessakin mielessä. Tietyssä kasvissa on harvoin vain yhtä väriainetta ja väriainepitoisuudet ja niiden suhteet vaihtelevat kasvukauden ja kasvupaikan maantieteellisen sijainnin, maalajin, kosteuden ja valon määrän mukaan. Siitä johtuen kasvivärjäys ei ole koskaan täysin kesytettävissä ja samaakin reseptiä seuraavat kaksi värjäriä saavat erilaisia värisävyjä riippuen siitä mistä ja milloin heidän käyttämänsä värikasvit on kerätty. 

Väriaineet ovat kasvien sekundäärimetabolian eli toissijaisen aineenvaihdunnan tuotteita. Kasvit tuottavan toissijaisen aineenvaihduntansa avulla myös haju- ja maku aineita sekä kasvimyrkkyjä. Kasville itselleen väriaineilla on oma tarkoituksensa. Lehtivihreän eli klorofyllin avulla kasvi kerää auringon energiaa ja kukkien värit houkuttelevat pölyttäjiä ja siemeniä levittäviä eläimiä.

Luonnon kasviväriaineet voidaan jaotella niiden kemiallisen rakenteen mukaan. Väriaineen kemiallinen rakenne ja sen kaava kertovat edistyneelle värjärille, miten väriaine käyttäytyy puretusaineiden kanssa ja sitoutuu kuituun ja mitä sävyä se tuottaa. 

Kasvivärit voidaan jakaa seuraaviin pääryhmiin: klorofyllit, indigo, antrakinonit, karotenoidit ja flavonoidit sekä alkaloidit ja tanniinit. Useimmat karotenoidit eivät ole vesiliukoisia, eivätkä siksi sovellu kasvivärjäykseen. Kasvien vihreän sävyn aiheuttavaa kloforofylli ei myöskään sovi värjäykseen sen valon- ja lämmönherkkyyden vuoksi. 

Miltei kaikkia vihreitä kasveja voi käyttää keltaisten värien saamiseen. Parhaat värikasvit sisältävät flavonoideja tai tanniineja tai molempia. Hankkimalla hyvän kasviopaskirjan ja ottamalla sen mukaan kävelyille ja keruuretkille, oppii nopeasti tunnistamaan kotimaisemansa yleisimpiä kasveja. Tai voit osallistua jollekin Outarin ohjatuista värikasvikävelyistä. Suomen luonnossa kasvaa lukuisia värjäykseen soveltuvia kasveja.