Löytöretki luonnonväreihin

Outar on satakuntalainen luontoalan käsityöyritys.

Outa tarkoittaa metsämaata. Minulle metsämaa on kilpikaarnaisia mäntyjä ja kumpuilevaa kangasta. Auringon paahtaman mäntymetsän tuoksu ympärilläni ja rapsahteleva jäkälä jalkojeni alla - outamaalla olen kotona. Minä olen metsätär, ammattikasvivärjäri ja luontoalan ammattilainen Ronja Kuokkanen ja Outar on löytöretkeni luonnonväreihin.


Yritystarina

Nousin portaita kohti toimistoa. Oli aikainen aamu ja kuuma take away -kahvi höyrysi kädessäni. Olin juuri aloittanut uuden tutkimuspaperin kirjoittamisen. Mietin, miten rakastin tätä komeaa tiilirakennusta ja olin ylpeä työstäni. Olin siellä, minne olin kovalla työllä ja opiskelulla pyrkinyt. Olin saavuttanut ammatillisen unelmani. Silti tunsin itseni tyhjäksi. Silti kurkkuani kuristi jokaisella askelmalla ylöspäin. Tämä havahtuminen ja useiden vuosien varovainen suunnittelu johtivat viimein vaikeaan ja uskallusta vaatineeseen päätökseen ja uranvaihdokseen. Olin jo opiskellut päätyöni ohella sivutoimisesti artesaanin opintoja ja valmistanut perinnekäsitöitä, kun löysin itseni luontoalan opinnoista. Valmistuin keruutuotekouluttajaksi ja luonnonvaratuottajaksi. Kädentaitojen ja ympäristö- ja lajiosaamisen kohtaamisessa syntyi Outar. Tavoitteena tuoda iloa luonnonväreillä ekologissa käsityötuotteissa sekä kurssitoiminnalla. Outa tarkoittaa metsämaata. Minulle metsämaa on aina ollut tärkeä elvyttävä ympäristö ja lopulta, uskaltaessani todella katsoa, sieltä löysin myös itseni. Minä olen metsätär, ammattikasvivärjäri ja luontoalan ammattilainen ja Outar on löytöretkeni luonnonväreihin.

Tutustuin luonnonväreihin kotimaisten luonnonkasvien kautta, kun perehdyin kasvien hyvinvointikäyttöön ja niiden sisältämiin vaikuteaineisiin. Havahduin siihen, miten esimerkiksi terveyttä edistävät flavonoidit tuottavat uskomattoman kauniita sävyjä tekstiileihin. Värjäsin villiyrteillä, rikkaruohoilla ja kokeilin lähiluonnon kasveja ennakkoluulottomasti. Värjäyskirjallisuutta lukiessani kokosin itselleni pienen kirjaston! Sittemmin perehdyin historiallisiin ulkomaisiin värikasveihin ja erilaisiin värjäystekniikoihin. Silti lähiluonnon värikasvit ovat edelleen lähinnä sydäntäni. Pohjoisen luonnon väripaletti on herkkä ja värikirjoltaan yllättävä hienoine sävyeroineen. Omissa töissäni käytin kasvivärejä ensin kierrätyspuuvillan värjäämiseen ja mattojen kudontaan, sillä halusin mattojeni olevan paitsi materiaaleiltaan myös väriaineiltaan ekologisia ja biohajoavia. Tällä hetkellä työskentelen kasviväreillä painettujen ja värjättyjen sisustus- ja asustetuotteiden parissa. Värjärin padassa pinnan alla tapahtuu koko joukko kiintoisia kemiallisia reaktioita, joissa vaikuttavat monet tekijät: kasvin sisältämät luontaiset väriaineet ja niiden määrä ja ominaisuudet, käytettävät apuaineet, pH, lämpö, aika ja värjättävän kuidun omat ominaisuudet. Näiden kaikkein tekijöiden yhdistelmissä syntyy erilaisia värjäystuloksia, joten yhdistelmien määrä on lähes loputon. Luonnonväreissä riittää siis opittavaa ja kokeiltavaa. Tämän lisäksi luonnonvärjäyksen historia on huimaavan pitkä ja ulottuu yli monien sukupolvien. Monella asiakkaallani on muistoja omista isovanhemmistaan kasvivärjäämässä lankoja. Nykypäivän värjäri on onnekkaassa asemassa saadessaan ammentaa menneiden sukupolvien taidoista sekä uudesta korkealaatuisesta tutkimustiedosta, jota luonnonvärien saralla tehdään.


Minä löysin luonnonväreistä harmonian ja kanavan luovuudelle. Toivon, että voin jakaa tätä iloa luonnonväreistä kanssasi käsitöiden tai kurssien kautta.

-Ronja